Lyhyt historia

Raahen nuorisovaltuuston lyhyt oppimäärä
Ajatus omasta nuorisovaltuustosta Raahen kaupunkiin sai alkunsa raahelaisten nuorten ja päättäjien aloitteesta syksyllä 1997. Tuolloin järjestettiin kaupunginhallituksen ja nuorten yhteinen kohtaaminen, jossa idea nuorten vaikuttimesta syntyi. Paikallislehtien palstoilta selviää, että kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri ja tuolloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Honkala kummatkin olivat varsin innoissaan hankkeesta.

– Ei yksin riitä, että tyydytään valitsemaan ehkä noin 20-25 hengestä koostuva nuorisovaltuusto, vaan sille tulisi antaa myös rahaa käytettäväksi, kaupunginjohtaja Nahkuri jo tuolloin esitti.

Ja niinhän siinä sitten kävi. Ensimmäiseksi toimintavuodekseen valtuusto sai 50000 markan käyttörajan – ja 20 jäsentä. Hieman myöhemmin annetussa lehtihaastattelussa tuolloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, sittemmin kansanedustajaksi valittu Inkeri Kerola toteaa, että nuoret valtuutetut olisivat 15-18 vuotiaita nuoria. Hänen mielestään nuorisovaltuusto toimisi paremmin pienehkönä ja tehokkaana tiiminä. Pari kuukautta myöhemmin sai kaupunginhallitus eteensä kaupungin nuorisotoimen tiedoksiannon nuorisovaltuustohankkeen edistymisestä. Asia oli annettu nuorisotoimen tehtäväksi. Pian kutsuttiin koolle työryhmä, joka ryhtyi töihin vastaava nuoriso-ohjaaja Teija Haapaniemen johdolla. Nimekseen työryhmä sai heti alkuun Piiska, joka ansiokkaasti tahkosikin nuorisovaltuustovaalit viiden kuukauden päähän, vuoden 1998 maaliskuulle. Piiska-työryhmän ensikokouksessa oli paikalla myös Inkeri Kerola. Kerola ideoi tuolloin nuorisovaltuuston eräänlaiseksi tulevaisuuden foorumiksi, jossa nuoret voisivat ottaa kantaa tulevaisuuden suunnitelmiin ja suuntaan.

Piiskan käsittelyssä nuorisovaltuusto-ajatus muuntui. 20 jäsentä säilyi, mutta ikähaarukkaa laajennettiin huomattavasti 14-29 ikävuoteen. Maaliskuun lopulla vuonna 1998 pidetyt nuorisovaltuustovaalit eivät saaneet nuoria juuri innostumaan – liekköhän syy tiedotuksen tai asian uutuuden. Vain Saloisten yläasteella käytiin varsinaiset vaalit, muilta kouluilta oppilaskunnan esittämät oppilaat valittiin suoraan valtuustoon. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Raahen Porvari- ja Kauppakoulun oppilas Janne Kankaala.

Urien hakemista ja tunnetuksi tekemistä

Ensimmäinen toimintakausi (vuoden 1998 kevät – 1999 syksy) oli nuorisovaltuuston urien hakemista. Odotukset olivat suuret, mutta varsinainen näyttö annettiin vasta vuoden 1999 keväällä. Tuolloin toteutettu Roskat Pois -tempaus puhdisti juhlivan Raahen kaupungin ja sai samalla ainekset myös jatkovuoksille. Toinen tärkeä tapahtuma oli yhdessä kaupungin kanssa toteutettu pihakilpailu. Nuorisovaltuusto korosti heti alkuun olevansa poliittinen, muttei puoluepoliittinen elin. Näin esimerkiksi vaaleissa ei olla minkään puolueen ehdokkaina, vaan omana itsenään.

Läsnäolo- ja puheoikeuksia yritettiin kaupungin päätöksentekoelimiin. Ensimmäisenä oikeudet myönsi vapaa-aikalautakunta. Lisäksi vuoden 1999 syksyllä kaupunginvaltuusto myönsi aloiteoikeuden ja vuoden 2000 puolella koulutuslautakunta puhe- ja läsnäolo-oikeudet. Ensimmäisen vuotensa aikana nuorisovaltuusto otti tavakseen julkaista kannanottoja nuoria koskettavista asioita. Näin esimerkiksi ottamalla kantaa rakennusten julkisivujen huonoon kuntoon.

Ensiaskeleista nykypäivään
Raahen nuorisovaltuusto on muotoutunut vuosien varrella maan johtavaksi nuorten osallisuusfoorumiksi. Sen toiminta on laajentunut niin fyysisesti kuin taloudellisestikin. Nuorisovaltuuston vuosibudjetti on vaihdellut vuositasolla 4000-8500 euron välillä, ja on vuonna 2007 arviolta 7000 euroa. Hankkeittensa välityksellä nuorisovaltuusto kuitenkin käyttää vuositasolla arviointitavasta riippuen 115000-125000 euron budjettia. Nuorisovaltuusto on aina ollut tekijöidensä näköinen. Toimintaansa se hengittää erityisesti puheenjohtajansa kautta. Tänä päivänä (2007) Raahen nuorisovaltuustossa vaikuttaa 20 jäsentä. Toimintaa johtaa puheenjohtaja apunaan 8-jäseninen hallintoelin, työvaliokunta. Nuorisovaltuusto jakaantuu erilaisiin työryhmiin, joissa varsinainen toiminta yleiskokousten välillä tapahtuu.

Nuorisovaltuuston ikärajaksi muutettiin 2000-luvun alussa 14-25 vuotta. Äänioikeus myönnettiin kuitenkin jo 13-vuotiaille. Nuorisovaltuusto perusti yhdessä kaupungin, Suomen Lasten ja Nuorten Säätiön sekä paikallisen elinkeino- ja yhdistyselämän tuella nuorisokahvilan Raaheen keväällä 2002. Kuutena päivänä viikossa avoinna oleva nuorisokahvila Cuppi palvelee nuoria Raahen ydinkeskustassa. Päivittäisestä toiminnasta vastaa kolme kahvilatyöntekijää, nuorten järjestäessä kahvilaan erilaista päihteetöntä kulttuuritoimintaa. Cupin toimintaa sävyttää osallisuus, toiminnan ohjauksesta vastaa nuorisovaltuuston vuosittain nimittämä 25-jäseninen nuorisokahvila Cupin ohjausryhmä.

Raahen kaupungin ja Pattijoen kunnan nuorisovaltuustot yhdistyivät heinäkuussa 2002 suurnuorisovaltuustoksi. Näin nuoret osoittivat esimerkkiä kuntafuusioon valmistautuville kunnille. Liitos toteutui vuoden 2003 alusta. Nuorisovaltuusto sai vuoden 2003 alusta lukien puhe- ja läsnäolo-oikeudet kaikkiaan kuuteen Raahen kaupungin lautakuntaan. Näitä ovat nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, ympäristö-, opetus- ja tekninen lautakunta. Nuorisovaltuutetut saavat myös kokouspalkkion lautakuntien kokouksiin osallistumisesta. Kaupunginvaltuusto kirjasi puhe- ja läsnäolo-oikeudet poikkeuksellisesti kaupungin hallintosääntöön, joka on merkki nuorten vaikuttamisen arvostuksesta Raahessa. Vuonna 2003 sai lähtölaukauksen myös nuorisovaltuuston masinoima megalomaaninen nuorten rantabiletapahtuma Sulatto. Osallisuuden keinoin, nuorten vapaaehtoistyönä toteuttamassa, päihteettömyyteen kannustavassa musiikillisessa tapahtumassa on ollut mukana 1100-1800 nuorta vuodesta riippuen. Esiintyjinä on nähty mm. Mariska, Killer, Extreme Duudsonit, PMMP, Skandaali, Peltsi ja monia muita. Järjestelyissä on mukana vuosittain 100-200 vapaaehtoista nuorta. Tapahtuma on maksuton, ja 15000-20000 euron vuosibudjetista vastaavat kaupunki, paikallinen elinkeinoelämä sekä yhteisörahoittajat. Tapahtuman järjestämisestä vastaa nuorisovaltuuston vuoden alussa nimittämä Sulatto-staabi.

Nuorisovaltuuston toimintaan kuuluvat keskeisenä osana myös kannanotot ja aloitteet. Nuorisovaltuusto antaa myös lausuntoja esimerkiksi kaava-asioista. Nuorisovaltuusto on tuttu vieras myös eri poliittisten ryhmien iltamissa sekä monissa eri juhlissa.

Nuorisovaltuuston suurin haaste on saada vaikuttamistoimintaan mukaan yhä useampi raahelaisnuori.

Jarno Moisala