Nuva johtosääntö

RAAHEN NUORISOVALTUUSTON JOHTOSÄÄNTÖ
Voimaantulo: 1.1.2017 alkaen, paitsi §12, joka astuu voimaan 1.6.2017
Nämä säännöt sisältävät seuraavat luvut:
1. Luku — Yleiset määräykset s. 2.
2. Luku — Nuorisovaltuuston valitseminen s. 3-4.
3. Luku — Nuorisovaltuuston järjestäytyminen s. 5-6.
4. Luku — Kokousmenettely s. 7-10.
5. Luku — Tehtävät, toimenkuvat ja toimielimet s. 11-13.

1. Luku — Yleiset määräykset
1§ Johtosäännön soveltaminen
Johtosäännössä määrätään Raahen
nuorisovaltuuston päätöksenteosta-,
ja menettelystä kokouksissa, sekä
tavasta jolla sen jäsenet valitaan.
Säännössä määrätään myös nuorisovaltuuston
jäsenten ja toimielinten tehtävistä.

2 § Sääntöjen muuttaminen
Nuorisovaltuusto voi muuttaa näitä sääntöjä,
mikäli 2/3 nuorisovaltuutetuista niin päättää.
2. Luku — Nuorisovaltuuston valitseminen
(Vaalit)

3 § Nuorisovaltuuston kokoonpano
Nuorisovaltuustoon kuuluu 12 henkilöä,
jotka valitaan jäljempänä ilmoitetulla vaalitavalla. Vaaleista edellämainitun kahdentoista henkilön
lisäksi valitsematta jääneet nuorisovaltuustoon pyrkijät pääsevät kaikki varavaltuutetuiksi.

4 § Nuorisovaltuuston vaalit
Istuva nuorisovaltuusto asettaa vaalitoimikunnan, jonka tehtävänä on järjestää
nuorisovaltuustovaalit. Vaalitoimikunnan tulee huolehtia, että vaaleissa noudatetaan Suomen
lakeja, vaalisalaisuutta ja hyvää vaalitapaa.
Nuorisovaltuustovaalit toimitetaan suljetulla lippuäänestyksellä tai muulla vaalisalaisuuden
säilyttävällä tavalla.
Vaalitoimikunnan tulee huolehtia, että vaalikelpoiset ja äänioikeutetut nuoret saavat tietää
vaalikelpoisuudestaan ja äänestysoikeudestaan.
Nuorisovaltuustovaalit järjestetään marraskuun aikana kalenterivuosittain. Vaalit tulee pyrkiä
järjestämään joka vuosi suunnilleen samaan aikaan. Joinakin vuosina ajankohta voi hieman
vaihtua esimerkiksi juhlapyhien tai muiden vaalien toimitusta häiritsevien tapahtumien johdosta.
Vaalipäivien lukumäärän määrittää vaalitoimikunta. Vaaleissa noudatetaan suoraa
henkilövaalitapaa. Vaalipiirinä toimii Raahen kaupunki.

5 § Vaalikelpoisuus
Nuorisovaltuustovaaleissa vaalikelpoisia ovat vaalivuonna 14–25 vuotiaat, Raahessa
asuvat tai Raahessa kirjoilla olevat nuoret.
Äänioikeutettuja vaaleissa ovat vaalivuonna 13–25 vuotiaat, Raahessa asuvat tai
Raahessa kirjoilla olevat nuoret.
Ehdolle asettumisesta on tehtävä virallinen ilmoitus vaalitoimikunnalle tai sen nimeämälle
taholle vaalitoimikunnan antaman määräajan puitteissa. Epäselvissä tilanteissa vaalitoimikunta
voi käyttää omaa harkintaansa, kunhan ketään ei syrjitä, tai synny epäreilua kilpailutilannetta
vaaleissa.

6 § Nuorisovaltuutettujen toimikausi
Nuorisovaltuutetuista puolet valitaan, joka vuosi, kahden vuoden toimikaudeksi, siten,
että 6 parillisena vuonna valittua ovat erovuorossa parillisena vaalivuotena ja 6 parittomana
vuonna valittua ovat erovuorossa parittomana vaalivuotena. Nuorisovaltuutetuilla ei ole
kausirajoitusta. Nuorisovaltuutettu, joka ei ole erovuorossa, ei voi asettua ehdolle
nuorisovaltuustovaaleissa.

7 § Nuorisovaltuuston toimikausi
Nuorisovaltuuston toimikausi on yksi vuosi, 1.1.-31.12. Jokainen vuosi tuo siis mukanaan
uuden “nuorisovaltuuston”, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä nu.-va.:ssa toimivia henkilöitä.
Nuorisovaltuusto vuosittain jatkuvana ja vanhana ilmiönä ilmaistaan tekstissä yleensä
kaupunkietuliitteen sisältäen, Raahen nuorisovaltuustona. Nuorisovaltuuston historiaa on
koottu organisaation nettisivuille. Muissa kaupungeissa on myös omat nuorisovaltuustonsa,
mutta ei niistä sen enempää tässä.
Käytännössä toimikausi on vuoden ensimmäisestä järjestäytymiskokouksesta seuraavan
vuoden järjestäytymiskokoukseen . Ensimmäisessä kokouksessa valitaan nuorisovaltuuston
hallitus, jota kutsutaan työvaliokunnaksi.
Vuotta rytmittävät noin kuukausittaiset yleiskokoukset, joista ensimmäinen,
järjestäytymiskokous, on henkilövalintojen takia merkittävin.
Toinen vuoden kiertoon liittyvä perinne on alkuvuonna tammikuun puolenvälin paikkeilla
järjestettävä koulutusviikonloppu. Kesän toimintaa värittää Sulatto-rantabiletapahtuma,
loppuvuotta vaalit, valtuuston toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Väliin mahtuu toki kaikkea
muuta mielenkiintoista ja mukavaa.
3. Luku – Nuorisovaltuuston järjestäytyminen

8 § Järjestäytymiskokous
Uusi nuorisovaltuusto täytyy kutsua järjestäytymiskokoukseen tammikuun loppuun mennessä,
koulutusviikonloppu järjestetään ennen järjestäytymiskokousta.
Järjestäytymiskokouksen kutsuu koolle nuorisovaltuuston ns. vielä vallassa oleva työvaliokunta.

9 § Uuden puheenjohtajan valinta
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja valitaan valtuustokaudeksi järjestäytymiskokouksessa.
Valintaa ennen kokouksen puheenjohtajana toimii edellisen valtuustokauden puheenjohtaja. (1
henkilö)

10 § Muiden toimihenkilöiden valinta
Nuorisovaltuusto valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan vaikuttamisesta,
viestinnästä ja toiminnasta vastaavat varapuheenjohtajat, pääsihteerin ja kolme muuta
sihteeriä. (7 henkilöä)

11 § Nuorisovaltuuston hallitus
Hallitus on yleinen nimike organisaation kiireisiä asioita hoitavalle ydinporukalle, esimerkiksi
yhdistyksissä, yrityksissä, säätiöissä tai julkishallinnollisissa organisaatioissa.
Mitä sana “organisaatio” tarkoittaa, tulisi aktiivisen nuorisovaltuutetun selvittää itse, ellei
koulutusviikonlopussa informaatio tarttunut päähän.
Nuorisovaltuustolla on hallitus, jota kutsutaan nimellä työvaliokunta. Työvaliokuntaan kuuluvat
edellä mainitut kahdeksan (8) henkilöä. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii
nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Työvaliokunta vastaa nuorisovaltuuston toiminnan
ohjaamisesta ja taloudenpidosta valitulla rahastonhoitamistavalla. Työvaliokunta valmistelee
esityksiä valtuuston päätöksentekoa varten, ja ohjaa nuorisovaltuuston nimittämien toimikuntien
työtä.
Työvaliokunnasta käytetään lyhennettä tvk. Luvussa 5 ja pykälässä 28 määritellään tvk:n
tehtävät.

12 § Nuorisovaltuuston edustajat lautakunnissa ja kaupunginvaltuustossa
Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä kuhunkin kaupungin kolmesta
keskeisestä lautakunnasta: Rakennetun ympäristön lautakunta, Tulevaisuuslautakunta, ja
Kehittämislautakunta.
Lisäksi nuorisovaltuusto valitsee jokaiseen näistä kolmesta lautakunnasta varajäsenen.
Jäseniä on siis kolmessa lautakunnassa, kaksi jäsentä lautakuntaa kohden, ja yksi varajäsen
lautakuntaa kohden, yhteensä siis 6 kappaletta varsinaista edustuspaikkaa ja 3 kappaletta
varaedustuspaikkaa.
Nuorisovaltuusto voi nimetä kaupunginvaltuuston kokoukseen edustajahenkilön, jolla on
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Lautakunnan tai kaupunginvaltuuston edustajana nuorisovaltuutettuna toimittaa informaatiota
kumpaankin suuntaan, nuorisovaltuustolta lautakunnalle ja lautakunnalta nuorisovaltuustolle.
Oikeus lautakuntaedustukseen määritellään kaupungin hallintosäännössä.
Nuorisovaltuuston edustajalle, jolla on hallintosäännön mukainen läsnäolo- ja puheoikeus
rakennetun ympäristön lautakunnassa ja tulevaisuus- sekä kehittämislautakunnassa, ja nuorisovaltuuston edustajalle myös kaupunginvaltuustossa, maksetaan
kokouspalkkiona puolet varsinaisesta kokouspalkkiosta.
4. Luku — Kokousmenettely

13 § Yleiskokous
Nuorisovaltuuston ylin päättävä elin on nuorisovaltuuston yleiskokous.

14 § Kokousaika ja –paikka
Nuorisovaltuusto tai puheenjohtaja päättää yleiskokouksen ajan ja paikan. Nuorisovaltuusto
kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa..

15 § Kokouksen päätösvaltaisuus
Yleiskokous on päätösvaltainen, kun järjestäytymiskokouksessa on paikalla vähintään 2/3, ja
muissa kokouksissa vähintään 1/3 jäsenistä.

16 § Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan järjestysluvun (1., 2. tai 3.)
mukainen varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä
käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista, josta selviää työvaliokunnan päätösehdotukset ja
perustelut, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu
lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-
-oikeus tai -velvollisuus.
Kaikilla on läsnäolo-oikeus nuorisovaltuuston yleiskokouksissa. Automaattisesti puhe- ja
läsnäolo-oikeus on seuraavilla lämpimästi tervetulleilla vierailijoilla: koulujen oppilas-
/opiskelijakuntien itse valitsemillaan edustajilla, nuorisotoimen edustajalla,
nuorisovaltuustosta vastaava nuoriso-ohjaajalla, kummivaltuutetuilla,
kummikansanedustajilla, nuorisoasioista vastaavan lautakunnan puheenjohtajalla.
Nuorisovaltuuston kokouskutsu on lähetettävä kokousedustajille ennen kokousta, niin että
edustaja ehtii varautua, ja perehtyä ennakkoon lähetettäviin materiaaleihin.

17 § Kokouksen pitäminen
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja
päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään asialistan mukaisessa järjestyksessä, jollei kokous toisin
päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu
kokouskutsussa.

18 § Kokouksen johtaminen
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä
kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka
käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai
lopetettava kokous.

19 § Varamenettely puheenjohtajan tai sihteerin ollessa estynyt
Puheenjohtajan ollessa estynyt järjestyksessä seuraava varapuheenjohtaja toimii
puheenjohtajana.
Pääsihteerin ollessa estynyt järjestyksessä seuraava sihteeri toimii sihteerinä.
Tarvittaessa voidaan noudattaa myös tästä poikkeavaa menettelyä, jos kokous niin yhdessä
yksimielisesti päättää.

20 § Esittely
Kokousten esitykset valmistelee työvaliokunta. Kokouksiin laaditaan esitys– tai asialista.
Kokouksessa esillä olevat asiat esittelee pääsääntöisesti puheenjohtaja, jollei jonkun asian
osalta toisin päätetä.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (eli pohjaehdotuksena).
Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, ennen kuin kokous on tehnyt
päätöksen asiasta, pohjaehdotuksena on alkuperäisen ehdotuksen muutettu tai täsmennetty
uusi versio.

21 § Jatkokokous
Jos kaikkia kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyksi, osa asioista voidaan siirtää
jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa erillistä kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin
toimitettava tieto jatkokokouksesta. Asioita voi myös jättää pöydälle eli jatkaa seuraavassa
kokouksessa.

22 § Läsnäolo nuorisovaltuuston kokouksissa
Nuorisovaltuuston yleiskokoukset ovat yleisölle avoimia. Nuorisovaltuuston alaiset
toimielimet voivat itse päättää kokoustensa läsnäolo- ja puheoikeuden myötämisestä.

23 § Nuorisovaltuuston jäsenen eroaminen
Eroa pyydetään, todistettavasti, ja aiheellisesti perustellusti, nuorisovaltuustolta. Käytännössä
puheenjohtajalta tai hänen sijaiseltaan, keskustelun muodossa. Poisjääneen paikalle siirtyy
eniten vaaleissa ääniä saanut varavaltuutettu. Mikäli ei ole varavaltuutettuja, jää paikka
avoimeksi seuraaviin vaaleihin asti.
Eron myöntää nuorisovaltuuston yleiskokous.

24 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen
Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pääsihteeri. Pöytäkirjan allekirjoittaa
puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirjan varmentaa kaksi kokouksen valitsemaa
pöytäkirjantarkastajaa.
Nuorisovaltuuston kokousten pöytäkirjaan merkitään:
1. Järjestäytymistietoina
1. -Toimielimen nimi,
2. Kokouksen alkamis– ja päättymisaika sekä kokouspaikka,
3. Läsnä- ja poissaolleet, ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä,
4. Ja kokouksen laillisuus- ja päätösvaltaisuustiedot
2. Asian käsittelytietoina
1. Asiaotsikko,
2. Selostus asiasta,
3. Päätösehdotus,
4. Esteellisyys,
5. Tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu,
6. Äänestykset; äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos,
7. Vaalit; vaalitapa ja vaalin tulos,
8. Päätöksen toteaminen,
9. Sekä eriävät mielipiteet.
3. Laillisuustietoina
1. Puheenjohtajan allekirjoitus,
2. Pöytäkirjaa pitäneen sihteerin allekirjoitus,
3. Pöytäkirjantarkastajien allekirjoitukset varmistamaan pöytäkirjan oikeellisuus,
4. Sekä merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.

25 § Postitukset ja tiedottaminen
Postitukset ja muut juoksevat asiat hoitaa Nuorisovaltuuston toimeksiannosta Raahen
kaupungin Nuorisotoimi sekä keskushallinto. Ensisijaisesti postituksista vastaa keskushallinnon
alainen Raahen kaupungin postitus. Postituksesta vastaavaan tahon nimi voi vaihdella, mutta
kaupungin puhelinvaihteeseen (“vaihde”, puh. 08 439 3111) soittamalla, ja selittämällä asiansa
löytää aina oikean tahon.
Kaupungin rahoilla maksettava posti kulkee hieman tavallisesta kirjepostista poiketen,
kaupungilla on erillinen sopimus postijärjestelyistä.
Postituksesta neuvoa antaa nuorisotoimen henkilöstö, erityisesti nuorisovaltuustosta vastaava
nuoriso-ohjaaja, johon voi olla yhteyksissä työajan puitteissa jos jokin muukin asia askaruttaa.
Puhelinnumero löytyy kaupungin nettisivuilta.
Tulevaisuudessa sähköinen posti voi korvata perinteistä paperinkäyttöä, mutta ei kokonaan.
Nuorisovaltuusto itse päättää siitä, mikä on sille järkevin metodi saada asiat kuntoon. Tällaisen
vallan yhteydessä tulee myös vastuu miettiä, mikä on oikeasti järkevintä.
Raahen nuorisovaltuuston ensisijaisena tiedotuskanavana on internet-sivut:
www.raahennuva.fi. Erityisen tärkeää on julkaista yleiskokousten pöytäkirjat tuolla kyseisellä
sivustolla.
Kaupungin muiden toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta
http://gov.raahe.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames, verkkohaku
hakusanalla “pöytäkirjat raahe”, niin verkkosivuston tulisi löytyä.
Onnea matkaan, ja mukavia hetkiä päätösmateriaaliin tutustumisen parissa!
5. Luku — Tehtävät, toimenkuvat ja toimielimet

26 § Tehtävät
Nuorisovaltuuston tehtävänä on:
1. Kaikin puolin edistää ja kehittää nuorison asemaa ja etuja Raahen kaupungissa.
2. Tuoda nuorison mielipiteet julki lautakunnissa sekä ‘julkisessa keskustelussa.
3. Olla luomassa raahelaisnuorille mahdollisuuksia virikkeelliseen toimintaan.
4. Luoda nuorten näkökulma kaupungin päätöksiin, edistää nuorten ja kaupungin välistä
yhteistyötä.
5. Monipuolistaa kaupungin nuorille tarjoamia palveluja.
6. Pitää yhteyttä kaupungin nuoriin sekä nuorisotoimijoihin.
7. Valmistella esityksiä ja aloitteita kaupungin luottamuselimille ja muille tahoille.
8. Valvoa esitystensä ja aloitteidensa toimeenpanoa.
9. Pyrkiä lisäämään nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan.
10. Pitää yhteyttä muihin nuorisovaltuustoihin.
Nuorisovaltuutetun tehtävänä on:
1. Pitää yhteyttä nuorisovaltuustoon kuulumattomiin nuoriin sekä raportoida muille
nuorisovaltuutetuille valtuustotoimintaan liittyvistä tekemisistään.
2. Toimia aputyövoimana nuorisovaltuuston järjestämissä tilaisuuksissa.
3. Ilmoittaa pääsihteerille hyvissä ajoin, mikäli on estynyt osallistumaan kokouksiin. On
muistettava, että kokouksiin osallistuminen on jokaisen nuorisovaltuutetun velvollisuus.
4. Hoitaa ottamansa tehtävä kunnialla loppuun tai annettava se jollekin muulle.
5. Käyttäytyä joka tilanteessa tilanteeseen sopivalla tavalla ja muistaa asiallinen linja.

27 § Työryhmät ja koollekutsujat
Nuorisovaltuusto jakautuu työryhmiin, jotka kokoontuvat tarvittaessa valmistelemaan
toimialueeseensa kuuluvia asioita ja esityksiä. Työryhmän toimintaa johtaa työryhmän
koollekutsuja. Työryhmä on toimivaltainen, mikäli se on nuorisovaltuuston yleiskokouksen tai
työvaliokunnan nimeämä. Puheenjohtaja voi tarvittaessa asettaa komiteoita hoitamaan pieniä,
kiireellisiä asioita. Työryhmä tekee itse tarvittaessa omat pelisääntönsä niin, että ne ovat
nuorisovaltuuston johtosäännön mukaisia.
Työryhmä kokoontuu yleiskokousten välillä suunnitellen ja valmistellen sille määrättyjä tehtäviä.
Lopullinen päätösvalta on yleiskokouksella, joka tarvittaessa vahvistaa / hylkää työryhmän
tekemän esityksen. Työryhmä raportoi toiminnastaan muulle nuorisovaltuustolle ja erityisesti
Työvaliokunnalle. Työryhmän toiminta ei saa olla ristiriidassa yleiskokouksessa päätettyjen
asioiden kanssa. Nuorisovaltuuston puheenjohtajistolla on läsnäolo- ja puheoikeus jokaisen
työryhmän kokouksissa.
Työryhmän koollekutsuja:
1. Organisoi työryhmän toimintaa.
2. Hoitaa työryhmän sisäisen tiedottamisen.
3. Tiedottaa työryhmän toiminnasta muille valtuutetuille ja erityisesti työvaliokunnalle.
4. Vastaa työryhmän taloudenpidosta ja toiminnan taloudellisuudesta.
.
28 § Nuorisokahvila Cupin ohjausryhmä ja Sulatto-staabi
Cupin ohjausryhmä vastaa Nuorisokahvila Cupin ylläpitämisestä, yhdessä Nuorisotoimen kanssa.
Ohjausryhmän työskentelyä ohjaa nuorisovaltuuston sille hyväksymä johtosääntö.
Sulatto-staabi on kesäistä rantabiletapahtumaa valmisteleva staabi. Staabin toimintaa ohjaa
laadukkaan tapahtumatuotannon perimätieto.
Nämä kaksi ovat vakiintuneita nuorisovaltuuston vuosittaisista työryhmistä.

29 § Toimihenkilöt ja niiden tehtävät
Puheenjohtaja
1. Toimii nuorisovaltuuston ja sen työvaliokunnan puheenjohtajana.
2. Valvoo nuorisovaltuuston toiminnan laillisuutta ja tasapuolisuutta.
3. Vastaa nuorisovaltuuston hallinnosta ja organisoi valtuuston toimintaa.
4. Jakaa tehtävät ellei nuorisovaltuusto toisin päätä ja valvoo niiden toimeenpanoa.
5. Edustaa nuorisovaltuustoa eri tilaisuuksissa, valitsemiensa henkilöiden kanssa.
6. Omaa ne velvollisuudet ja oikeudet, jotka nämä säännöt hänelle antavat.
7. Ensisijaisesti vastuussa toimistaan nuorisovaltuustolle.
Varapuheenjohtajat
1. Hoitavat puheenjohtajan tehtäviä, varsinaisen puheenjohtajan ollessa estynyt.
2. Ovat yhteydessä työryhmien koollekutsujiin.
3. Ovat ensisijaisesti vastuussa toimistaan nuorisovaltuustolle.
Vaikuttamisesta vastaava varapuheenjohtaja (1. vpj)
1. Vastaa nuorisovaltuuston vaikuttamiseen liittyvästä toiminnasta.
2. Vastaa lautakuntatyöskentelyn toimivuudesta, ja vaikuttaa erilaisissa työryhmissä.
Viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja (2. vpj)
1. Vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta tiedottamisesta.
2. Vastaa nettisivujen jatkuvasta uudistamisesta ja päivittämisestä.
3. Vastaa someviestinnästä ja somen käyttöoikeuksien hallinnoinnista.
Toiminnasta vastaava varapuheenjohtaja (3. vpj)
1. Vastaa nuorisovaltuuston toiminnalliseen toimintaan liittyvästä puolesta.
2. Vastaa nuorisovaltuuston tapahtumista.
Pääsihteeri
1. Hoitaa kokouskutsujen lähettämisen nuorisovaltuutetuille.
2. Laatii pöytäkirjat ja muistiot, ja lähettää ne eteenpäin.
3. Vastaa kokouksen käytännön järjestelyistä.
4. Vastaa nuorisovaltuuston asiakirjojen arkistoinnista.
5. On ensisijaisesti vastuussa toimistaan puheenjohtajalle.
Tiedotussihteeri (1.varasihteeri)
1. Avustaa viestinnästä vastaavaa varapuheenjohtajaa.
2. Hoitaa valtuuston kirjeenvaihtoa.
3. Toimii viestintään ja tiedotukseen liittyvien asioiden parissa.
Taloussihteeri (2.varasihteeri)
1. Vastaa rahastonhoitajaa.
2. Hoitaa nuorisovaltuuston laskut eteenpäin, ja tarkistaa niiden oikeellisuuden.
3. Seuraa nuorisovaltuuston rahankäyttöä.
Suunnittelusihteeri (3.varasihteeri)
1. Avustaa toiminnasta vastaavaa varapuheenjohtajaa.
2. Toimii toiminnasta vastaavan työryhmän ja tehtävien parissa.
Sihteerit ovat raportointivastuussa toiminnastaan ja työstään puheenjohtajalle.
On toimittava yhteistyössä sujuvan toiminnan takaamiseksi.
Työvaliokunta
1. Koostuu puheenjohtajistosta ja sihteereistä.
2. Laatii kokousten esitys– tai asialistat ja pöytäkirjat.
3. Vastaa päätösten toimeenpanosta.
4. Voi pitää kokouksensa myös etänä.
5. Tekee tarvittavat päätökset, mikäli nuorisovaltuusto on estynyt.
6. Voi tehdä yksittäisiä taloudellisia päätöksiä tuhanteen (1000) euroon saakka / nuorisovaltuuston
määrärahojen puitteissa, nuorisovaltuuston etua ajaen ilman yleiskokouksen päätöstä.

Hyväksytty valmistelupalaverissa
[30.11.2016],

Päivitetty kaupungin lakihenkilön kommenttien pohjalta [3.5.2017],

Hyväksytty nuorisovaltuuston yleiskokouksessa 23.1.2021],

Tiedoksiannettu kaupunginhallitukselle 15.2.2021],